Welcome to (fake) paradise: Syksyn kuulumisia

Vaikka sitä kuinka yrittäisi vastustella, on aika todeta, että kesä on auttamatta ohi ja syksy tulossa kamalaa vauhtia. Lapissa ruskan värit ovat uskomattoman upeita ja Ruska katoaa metsässä värinsä takia näkyvistä! :) Kun se laittaa maata sopivaan mättään taakse, sitä ei oikeasti erota.

Ruska ruskan keskellä

Meillä on ollut melkoinen syksyn aloitus! Minulla ja Jakella on molemmilla alkanut koulu ja työt ja Ruska joutuu totuttelemaan yksinoloon (toki sillä on velimies Pannu vahtimassa sitä). Tuntuu aina pahalta jättää se yksin. Se jaksaa hienosti ja aikaisempi "kakkaepisodi" tuntuu olevan takana päin... Jätämme sille yleensä jonkinlaisen älylelun, jotta se saisi puuhastella edes jotain. Tähän mennessä Ruska on viettänyt yksinoloaikansa pentuaitauksessaan, jota se on nyt oppinut liikuttelemaan eteenpäin! Tämän seurauksena se oli yltänyt keittiön pöydällä olevaan postiin.... Mikä ihana paperisotku minua odottikaan raskaan työpäivän jälkeen. Noh, onneksi ne olivat suurimmaksi osaksi vain mainoksia :D

Tässä on Ruska ja siskoni koira Usva. Usva on karjalankarhukoira-mix ja noin kuukauden Ruskaa vanhempi. Ne ovat saaneet toisistaan kuitenkin mahtavat leikkikaverit ja jaksaisivat mäiskätä ilman taukoa vaikka koko ajan! Kuvassa ne ovat pentuaidassa mökin pihalla.
(Tosin Usva tuli 120cm korkean aidan yli. Sillä vetää veri kovasti hirvenjäljille...)

Usva ja Ruska kävivät muuten katsomassa yhtenä viikonloppuna sekä agilitykisoja että koiranäyttelyä! Agilitykisa ihmetytti niitä kovasti, kun (osa) omistajista huusi kovasti koiralleen ja kokoajan oli vilinää ja hauskoja ääniä. Ne olivat kuitenkin todella reippaita.
Ruska on todella rauhallinen: se ei hauku eikä vikise vaan katselee vaan ja olisi kovasti osallistumassa kaikkeen ja tervehtimässä kaikkia koiria. Hyvä luonteenpiirre: on mahtavaa, että kaiken hälinän keskellä se saattaa laittaa maata ja loikoilla ihan rauhassa.
Koiranäyttelyssä sitä ihmettelyä vasta riittikin: Ruska kohtasi monta kivaa koiraa ja erityisesti tollereita. Ruska ystävystyi yhden, sitä 3 kk vanhemman tolleripojan kanssa. Niiden leikkiä oli ihana seurata ja tolleripoika oli myöskin hyvin rauhallinen ja osasi leikkiä pienemmän kanssa tosi sievästi. Mistä siis tulee ajatus, että tollerit ovat kamalia hösöttäjiä??
Näyttäkää minulle sellainenkin rotuedustaja.

Syksy on lenkkien aikaa, ehdottomasti. Mahtavaa, kun voi päästää molemmat koirat metsään irti juoksemaan. Pannu ja Ruska tottelevat minua hienosti ja tulevat aina kutsuttaessa luokseni. Niiden kanssa on helppo toimia eikä tarvitse kokoajan olla huolissaan, että toinen katoaa jonnekin. Yksi asia on aina varma: ne ovat samassa paikassa. Opetimme Jaken kanssa Ruskaa niin, että laitoimme sen hihnalla kiinni Pannuun ja sitten päästimme ne irti. Näin Ruska oppi, kuinka kauas saa mennä ja kuinka kutsuttaessa täytyy aina tulla luokse. Minusta tämä oli mainio keino opettaa, kun Ruska kopioi kaiken Pannulta.